Päivitämme tänne ajankohtaisia asioita ja tapahtumia !
Aamulehti 22.1.2026
: nimetön artikkeli 617Pitääkö koiralle pukea talvella takki? Näin vastaa eläinlääkäri
Hypotermian riski on olemassa koirilla samaan tapaan kuin ihmisilläkin. Osa koirista pärjää pakkassäällä toisia paremmin.
8,5-vuotias keskikokoinen villakoira Liinu ulkoilee talvella talvitakki ja fleece päällään. Kovilla pakkasilla jalkaan on laitettava tossutkin, kertoo omistaja Miia Rimpiläinen. Kuva: Ossi Ahola / AamulehtiKuuntele juttu
Eläinlääkäri Antti Mikkonen sanoo, että etenkin lyhytkarvaisille ja pienille koiraroduille sekä iäkkäämmille koirille kannattaa talvella pukea lämmintä päälle.
Koiran palelun voi tunnistaa esimerkiksi eläimen tärinästä, hitaasta ja jäykästä liikkumisesta ja tassujen nostelusta.
Mikkonen neuvoo, että koiraa kannattaa jo hyvissä ajoin totuttaa talvivaatteiden käyttöön palkitsemisen kautta.
Talvipakkasilla osa koiranomistajista pukee tukevat talvivaatteet paitsi itselleen myös lemmikilleen. Kerrospukeutuminen onkin tuttua Miia Rimpiläisen villakoiralle Liinulle.
”Joudun Liinua pukemaan jo syksyllä, villakoirilla kun ei ole pohjavillaa. Heti kun alkavat viileät ja sateiset syysilmat, Liinu alkaa täristä. Silloin sillä on kylmä ja se tarvitsee vaatetta päälle”, Rimpiläinen kertoo.
Liinu käyttää ohutta, vedenpitävää takkia kesälläkin sadesäällä. Nyt päällä on ulkotakki, jonka Rimpiläinen kehuu olevan paksu ja väljä sekä istuvan hyvin.
”Tosi monissa koirien takeissa on mielestäni aika huonot mallit. Tässä vatsaläppä menee pitkälle, niin se ei estä etujalan liikettä taaksepäin.”
Takin alla Liinulla on vielä fleece-pusero, sillä 8,5-vuotias koira alkaa olla jo iäkäs. ”Se tärisee monesti pelkällä takilla.” Kovemmilla pakkasilla jalkoihin laitetaan myös tossut.
Nimestään huolimatta villakoirilla ei ole turkissaan pohjavillaa, joten vaatetta on syytä pistää päälle heti säiden viiletessä. Miia Rimpiläisen Liinu-koira käyttää kesälläkin sadekeleillä ohutta takkia. Kuva: Ossi Ahola / Aamulehti
Vaatteiden käyttöä on harjoiteltu ja rutiineilla pukeutuminen onnistuu. Rimpiläinen sanoo, että tuloksia saa totuttelemalla vaatteisiin hiljalleen ja palkitsemalla koiraa. Pakottamaan ei kannata lähteä.
”Ei varmaan yksikään koira tykkää vaatteiden pukemisesta, jos sitä ei ole opetettu mielellään ihan pennusta asti.”
Eläinlääkäri ja Papuvet oy:n toimitusjohtaja Antti Mikkonen sanoo, että etenkin lyhytkarvaisille ja pienille koiraroduille sekä iäkkäämmille koirille kannattaa talvella pukea lämmintä päälle. Paremmin Suomen talvioloihin sopivilla koirilla, kuten huskyilla ja suomenlapinkoirilla, tarvetta vaatetukselle ei välttämättä ole.
Pispalassa sijaitseva Papuvet tuottaa Tampereen pieneläinpäivystyksen. Päivystys kattaa kissojen, koirien ja muiden pieneläinten kiireellisen eläinlääkäriavun 14 kunnan alueella.
Varsinaista pakkasrajaa vaatetuksen pukemiselle ei ole, vaan tarve riippuu koirasta. Esimerkiksi chihuahuat ja vinttikoirat saattavat tarvita lämmintä päälle heti sään viilentyessä.
Koiran palelun voi tunnistaa esimerkiksi eläimen tärinästä, hitaasta ja jäykästä liikkumisesta ja tassujen nostelusta. Mikkonen neuvoo, että kovilla pakkasilla lenkit voi suosiolla jättää lyhyiksi. ”Ei niitä oikein voi myöskään jättää välistä. Pakkassäässä koiran pitää kuitenkin päästä käymään tarpeilla.”
Hypotermian riski on olemassa koirilla samaan tapaan kuin ihmisilläkin. Mikkonen sanoo, että esimerkiksi kylmään autoon ei lemmikkiä pidä jättää odottelemaan.
Miia Rimpiläinen kehuu koiransa Liinun talvitakin mallia hyvin istuvaksi. Kuva: Ossi Ahola / Aamulehti
Koiran vaatetus on hyvä katsoa sään mukaan. Kostea ja tuulinen ilma yhdistettynä pakkaseen vaatii enemmän vaatetta kuin kuiva pakkassää.
”Toisten koirien tassut ovat arempia reagoimaan suolaukseen ja hiekoitukseen. Silloin tassujen suojaaminen tossuilla olisi tärkeää”, sanoo eläinlääkäri Antti Mikkonen.
Vaatteiden pukeminen ja käyttäminen ei kuitenkaan aina ole kovin luonnollista koiralle. Monille tuttua näky lienee töppöset jalkaansa saaneen koiran kummallinen kävelytyyli, joka tuo mieleen komediaryhmä Monty Pythonin sketsin. Tossut lentävät myös herkästi jaloista lumihankeen.
Onko eläinlääkärillä tähän vinkkejä?
Mikkonen sanoo, että koiraa kannattaa jo hyvissä ajoin alkaa totuttaa talvivaatteiden käyttöön. Paras tapa tähän on palkitsemisen kautta, jotta koettelemus on eläimelle mahdollisimman mukava.
Pakottaminen ei lähtökohtaisesti ole kovin hyvä tapa saada koiralle vaatetta päälle.
28.12.2025.
Uudenvuoden raketit stressaavat eläimiä
Uusivuosi on monelle eläimelle pelottava juhla. Monessa lemmikkitaloudessa kärsitään stressistä useita päiviä, kun raketteja ammutaan myös luvallisen ajan ulkopuolella.
Suuri osa eläimistä kokee räjähteet pelottavina. Ahdistunut eläin ei välttämättä pysty syömään tai nukkumaan. Eläin myös helposti kieltäytyy ulkoilusta eikä pysty käymään tarpeillaan. Pahimmassa tapauksessa se kärsii jännityksestä useita päiviä.
– Omistajan on tärkeää ottaa eläimen pelko huomioon ja pysyä itse rauhallisena. Ikävää on, ettei ilotulituksiin voi aina ennalta varautua, sillä raketteja ammutaan usein jo päiviä ennen ja jälkeen uudenvuoden aaton. Eläimet joutuvat tämän takia myös kärsimään luvattoman pitkän ajan.
SEY muistuttaa, että ilotulitusraketteja saa ampua uudenvuodenaattona vain määrättynä aikana iltakuudesta yökahteen. Koirat on hyvä käyttää ulkona hyvissä ajoin ennen kello kuutta ja huolehtia, että koira on hyvin kytketty.
– Rakettia säikähtävä eläin karkaa helposti ja voi paniikissa juosta hyvinkin kauas löytämättä enää takaisin. Joka uusivuosi kymmenittäin koiria pääsee karkuun. Paniikissa juokseva koira aiheuttaa helposti vaaraa niin itselleen kuin myös vaaratilanteita liikenteessä.
Lemmikkien lisäksi myös muut eläimet kärsivät ilotulitteista. Luonnonvaraiset eläimet eivät pysty varautumaan räjähdyksiin eivätkä välttämättä voi suojautua millään tavalla.
– Eläinten ystävän teko olisi jättää raketit kokonaan ampumatta.
Jos lemmikkieläin pelkää ilotulitusta, sitä ei saa jättää yksin. Pysy itse rauhallisena äläkä missään tapauksessa ole vihainen pelokkaalle eläimelle. Tämä voi vaikeuttaa tilannetta entisestään. Sisällä kannattaa sulkea ikkunat ja vetää verhot eteen ilotulituksen ajaksi. Voit myös soittaa musiikkia, joka peittää räjähdysten ääniä. Vaikeissa tapauksissa apu voi löytyä eläinlääkärin määräämällä lääkityksellä.
Rauhaisaa Joulunaikaa / Merry Christmas
Euroopan komissio julkaisi vuonna 2023 asetusesityksen koirien ja kissojen hyvinvoinnista ja tunnistamisesta. Sillä pyritään suitsimaan yhä tehokkaammin pentutehtailua, laitonta koirakauppaa ja koirien salakuljetusta. Tavoite on hyvä, mutta keinot eivät ole linjassa tavoitteiden kanssa.
Euroopan parlamentti äänesti tämän vuoden kesäkuussa muutoksista komission asetusesitykseen, jonka käsittely on siirtynyt nyt EU:n sisällä niin sanottuihin kolmenvälisiin neuvotteluihin. Suomen Kennelliitto on huolissaan siitä, että yhdenmukaistamisen paine ohjaa nyt puuttumaan ongelmiin keinoilla, jotka eivät edistä parhaiten koko koirapopulaation hyvinvointia, eivätkä huomioi kulttuurisia ja paikallisia eroja EU:n sisällä.
Koko koirakannan hyvinvoinnin valvonnan tueksi tarvitaan mahdollisimman paljon alkuperätietoa kaikista koirista
Asetus edellyttää, että kaikissa EU-maissa on koirarekisteri, johon ilmoitetaan koiran mikrosiru ja omistajatiedot. Tällaisesta rekisteristä on konkreettista hyötyä pentutehtailun ehkäisyssä silloin, kun rekisteri sisältää mahdollisimman paljon tietoa kaikkien siihen merkittyjen koirien taustoista (omistaja, mikrosirunumero, mahdollinen kennelnimi, kasvattajan nimi, alkuperämaa, syntymäaika ja vanhemmat).
Kansallisten kennelliittojen rekistereihin merkitään kaikki nämä tiedot. Kennelliittojen rekisterien kautta pystytään varmistamaan useamman sukupolven taakse rekisterissä olevien koirien taustat ja myös keräämään jalostukseen käytettävien koirien terveystietoa, sukupuutietoa, sekä tietoa siitä, miten koiria käytetään jalostukseen. Ongelmallista on myös se, että jatkossa koiria saa tunnistusmerkitä vain eläinlääkäri. Suomessa on eläinlääkäripula ja pitkät etäisyydet, joten tämän vaatimuksen toteuttaminen on hyvin vaikeaa.
Kennelliittoihin rekisteröityjen rotukoirien määrä suhteessa koko koirakantaan on eri EU-maissa hyvin erilainen. Suomen koirakannasta yli 70 prosenttia on Kennelliiton rekisterissä, kun joissain EU-maissa prosenttiosuus voi olla jopa alle 10.
Kennelliitolla on lähes 500 koulutettua tunnistusmerkitsijää, jotka ovat tähän mennessä tunnistusmerkinneet merkittävän osan suomalaisista koirista. Nyt EU-asetusesityksen myötä tämä mahdollisuus poistuisi. Laskun tästä maksavat koiranomistajat.
Asetusesitys ei tunnista riittävästi pohjoismaisen koirankasvatuksen mallia
Asetusesityksen mukaan ammattimaista koirankasvatusta valvottaisiin tarkkaan. Kasvattajalta, joka kasvattaa edemmän kuin kaksi pentuetta vuodessa, olisi oltava viranomaisen lupa toimintaansa, ja viranomainen tarkastaisi hänen tilansa ennen luvan myöntämistä. Pelkästään Kennelliiton alaisuudessa tällaisia kasvattajia on lähes 700. Viranomaiseläinlääkäriresurssit eivät tule riittämään näiden tarkastusten suorittamiseen.
Euroopan parlamentin näkemyksen mukaan asetusta ei sovellettaisi kasvattajiin, jotka kasvattavat vain yhden pentueen taloutta kohti 18 kuukauden aikana, jos he eivät ilmoita pentuetta myyntiin. Kasvattaja tai koiranpitäjä, joka kasvattaa korkeintaan kaksi pentuetta vuodessa, ei tarvitsisi viranomaisten lupaa toimintaansa, mutta viranomaisena toimiva eläinlääkäri voisi tehdä hyvinvointitarkastuskäynnin hänen luokseen kerran vuodessa siitä etukäteen ilmoittamatta.
Etenkin Pohjoismaissa kennelliittojen alaisessa kasvatustyössä on paljon pienkasvatusta, jolloin kasvattajalla on noin yhdestä kolmeen pentuetta vuoden aikana. Pienkasvattaja pystyy seuraamaan tiiviisti pentueen kehitystä ja sosiaalistamaan pennut hyvin. Tämä on tärkeää, sillä koirilla on yhä keskeisempi rooli yhteiskunnassa ja perheenjäseninä.
Niissä maissa, joissa kennelliittoihin rekisteröityjen rotukoirien määrä koko koirapopulaatiosta on suuri, kuten Suomessa, ajaisi uusi asetus nyt suunnitellussa muodossa toteutuessaan alas pienkasvatustoimintaa. Kaikki pienkasvattajat eivät ole valmiita siirtymään ammattimaisiksi koirankasvattajiksi jo yksin siksi, että tällaiselle toiminnalle kenneltilojen osalta asetutut vaatimukset eivät ole realistisesti toteutettavissa pienimuotoisessa kasvatustyössä kotioloissa.
Jos uusi asetus suuntaa eurooppalaista koirankasvatusta kaupallisempaan suuntaan ja suuriin yksiköihin, niin on vaarana, että Suomessa osa Kennelliiton alaisesta pienimuotoisesta kasvatustyöstä hiipuu ja loppuu kokonaan tai siirtyy järjestäytyneen kasvatustoiminnan ulkopuolelle, jolloin koirankasvatuksen valvonta vaikeutuu. Kennelliiton näkemyksen mukaan näin ei edistetä koirien hyvinvointia.
Viranomaisten valvontaresurssit eivät todennäköisesti riittäisi Suomessa
Asetusesitys edellyttää, että kaikilla EU-mailla on käytössään mittavat resurssit ja riittävästi virkaeläinlääkäreitä koirien hyvinvoinnin valvontaan. Suomen kaltaisessa pienessä maassa ei ole järkevää, eikä edes mahdollista käyttää yhteiskunnan voimavaroja yksittäisten pienten toimijoiden tilojen ja toiminnan tarkastamiseen sen sijaan, että niitä kohdennettaisiin tehokkaasti harmaalla alueella toimiviin koirien pennuttajiin ja pentutehtaisiin.
Hyvin tiukkoja jalostussäädöksiä ei pystytä valvomaan koko koirapopulaatiossa
Uudessa asetuksessa määriteltäisiin ne koirien hyvinvointiin vaikuttavat liioitellut ulkonäköpiirteet, joita pitäisi jatkossa välttää. Asetusta täydennettäisiin vuoteen 2030 mennessä alempitasoilla säädöksillä, joilla määriteltäisiin tarkemmin nämä rotukohtaiset liioitellut piirteet. Kansallisesti koiranjalostusta voitaisiin säädellä vielä tiukemmin.
Euroopan parlamentin äänestämän kannan mukaan tällaisia liioiteltuja rotupiirteitä omaavien koirien osallistuminen koiranäyttelyihin, kokeisiin ja kilpailuihin olisi kiellettyä. Tämä puuttuisi olennaisesti mahdollisuuteen harrastaa koirien kanssa, joka taas suoraan vaikuttaa koirien hyvinvointiin.
Koirien hyvinvoinnin näkökulmasta erilaiset kiellot eri maissa ovat osoittautuneet käytännössä hyvin tehottomiksi. Vaarana on, että liioiteltuja ulkonäköpiirteitä omaavien rotujen kasvatustoiminta siirtyy kokonaan järjestäytyneen koiratoiminnan ulkopuolelle, jolloin valvonta on entistä vaikeampaa.
Koska koiranjalostuksen haasteet poikkeavat toisistaan eri EU-maissa, niin viisainta olisi, etteivät EU-tasoiset linjaukset olisi liian tiukat. Näitä vaatimuksia pystytään käytännössä kontrolloimaan pitkälti vain rekisteröityjen rotukoirien osalta kennelliittojen alaisessa kasvatus- ja harrastustoiminnassa. Järjestäytyneen koiraharrastustoiminnan ulkopuolella erityisesti jalostussäännösten valvonta on erittäin vaikeaa. Lainsäädäntö, joka ohjaa koirankasvatusta voimakkaasti järjestäytyneen koiraharrastustoiminnan ulkopuolelle, jättäen joissain maissa suurimman osan koirien lisääntymisestä kokonaan valvonnan ulkopuolelle, ei edistä käytännössä koirien hyvinvointia.
Kennelliittojen näkemyksiä kannattaa kuulla ja hyödyntää parhaita käytäntöjä
Koirien jalostussäännöksiä valmisteltaessa on erittäin tärkeää kuulla kansallisia kennelliittoja. Etenkin Pohjoismaiden kennelliitoissa on kehitetty koirien jalostuksen ohjaukseen hyviä käytäntöjä, ja niillä on pystytty käytännössä edistämään hyvinkin nopeasti koirien hyvinvointia. Kustannustehokkaimmin koirien jalostusta pystytään valvomaan kansallisten kennelliittojen alla. Ei ole tarkoituksenmukaista, että EU pyrkii yhdenmukaistamaan koirien jalostusta ottamatta huomioon EU-maiden hyvin erilaisia lähtökohtia.
Monissa EU-maissa on säädetty jo nyt tai ollaan säätämässä asetuksia jalostuksen rajoituksista. Suomessa maa- ja metsätalousministeriön asettama työryhmä laatii parhaillaan Eläinten hyvinvointilakia täydentävää jalostusasetusta, ja Kennelliitto on edustettuna tässä työryhmässä. Työryhmän tavoite on, että asetuksella voidaan säätää koko koirapopulaatiota koskevista rajoituksista, ja näin voidaan aidosti vaikuttaa kaikkien koirien hyvinvointiin.
Yli 230 koirarodulla on tällä hetkellä Suomen Kennelliitossa pentueen rekisteröinnin ehtona pakollinen terveysohjelma. Rekisteröimättömiltä koirilta ei terveystarkastuksia tällä hetkellä edellytetä eikä niitä valvota.
Lisätiedot
Kirsi Sainio
Kennelliiton jalostustieteellisen toimikunnan puheenjohtaja
kirsi.sainio@kennelliitto.fi
puh. 044 218 4431
Molli Nyman
Kennelliiton kasvattajatoimikunnan puheenjohtaja
molli.nyman@kennelliitto.fi
puh. 044 712 3534
Vuokranantaja kielsi lemmikit – opiskelija ratkaisi ongelman ja päätyi käräjille
Nainen lähti kouluun ja jätti koiran- ja kissanpennut merikonttiin.
Poliisi kuvasi merikontin sen jälkeen, kun siellä olleet kissan- ja koiranpentu oli viety pois. Kuva: Poliisin esitutkintapöytäkirja.
Noin 30-vuotias nainen jätti koiran- ja kissanpennut merikonttiin Tampereella elokuussa 2024.
Nainen kertoi ratkaisun olleen väliaikainen, koska vuokranantaja ei sallinut lemmikkejä hänen asunnossaan.
Poliisi sai erikoisen tehtävän elokuisena aamupäivänä 2024 Tampereella. Ilmoittaja kertoi kuulleensa koiran ääniä Hervannassa sijaitsevalta teollisuusalueelta merikonttien suunnasta.
Koiraa ei kuitenkaan näkynyt. Paikalle saapunut poliisipartio paikansi äänen munalukolla teljettyyn konttiin. Soitto omistajalle paljasti, että kontista oli tehty edellisenä päivänä kuukauden vuokrasopimus.
Seuraava puhelu tavoitti vuokraajan, noin 30-vuotiaan naisen.
– Eikö koiraa voi pitää merikontissa, ammattikoulussa opiskeleva nainen kysyi poliisilta.
Poliisi päätti avata munalukon voimapihdeillä. Kontista löytyi Pomeranian -rotuisen koiran lisäksi myös kissa. Molemmat olivat pentuja.
Nainen oli jättänyt lemmikkinsä pilkkopimeään konttiin, jossa ei ollut kunnollista ilmanvaihtoa eikä mitään virikkeitä. Tarjolla oli vain kuivaruokaa, maksamakkaraa ja vettä.
Poliisi kuljetti eläimet pieneläinhotelliin ja alkoi tutkia tekoa eläinsuojelurikoksena.
Nainen kertoi aloittaneensa juuri koulun Tampereella ja löytäneensä asunnon. Lemmikeistä tuli kuitenkin ongelma, sillä vuokranantaja ei sallinut eläimiä.
Katonrajassa näkyvät pienet reiät olivat ainoa ilmanvaihto kontissa. Kuva: Poliisin esitutkintapöytäkirja
Esitutkinnassa nainen kertoi lemmikkiensä olleen merikontissa jo edellisenä päivänä kello 11–16.30. Yön eläimet viettivät naisen mukaan hänen asunnossaan.
– […] vein ne vain konttiin siksi aikaa, kun olin poissa kotoa. Toisena päivänä vein lemmikit konttiin noin kello kahdeksan aamulla ja tarkoitus oli hakea joskus illalla.
Naisen mukaan noin 15-neliöinen merikontti oli ”väliaikainen ratkaisu”.
– En ollut suunnitellut vielä, että kauanko sama malli olisi jatkunut, mutta minulla ei ollut vielä ainakaan tiedossa asuntoa, johon eläimet olisi saanut viedä.
Valvontaeläinlääkäri katsoi, ettei eläimiä voi antaa takaisin naiselle, koska tämä ”ei ole pystynyt osoittamaan, että saisi järjestettyä eläimille asianmukaisen hoitopaikan”.
– […) ainoa vaihtoehto oli ottaa eläimet [naiselta] pois, koska hänen kuulemisestaan oli välittynyt välinpitämättömyys asiassa, vaikka kyse oli ollut vakavasta tapauksesta. Melkein kaikki eläinten perustarpeet oli laiminlyöty, Pirkanmaan käräjäoikeus kirjasi eläinlääkärin sanoneen.
Oikeudessa nousi esiin myös se, että lämpötila kontin sisällä voi kesäaikaan nousta reilusti ulkoilmaa korkeammaksi.
Nainen ilmoitti mielipiteenään, että ”kontti oli ollut ihan hyvä paikka pitää eläimiä”.
– Tuli vain ajatuskatkos siinä mielessä, että en laittanut konttiin mitään valoja eläimille. Valojen kanssa kontti olisi ollut laillinen paikka pitää eläimiä mielestäni.
Nainen oli jättänyt lemmikeilleen konttiin sanomalehtiä. Kuva: Poliisin esitutkintapöytäkirja
Nainen kertoi maksaneensa eläimistä yhteensä 1 300 euroa.
Oikeus tuomitsi naisen 40 päiväsakkoon eläintensuojelurikoksesta. Maksettavaa tuli 440 euroa. Lisäksi nainen määrättiin kahden vuoden eläintenpitokieltoon.
Tuomiota ankaroitti se, että rikos kohdistui pentuihin, jotka tarvitsevat erityistä hoivaa.
Tuomio on lainvoimainen.
Kunnalle riitti, kun Evidensia korotti hintoja 580 prosentilla – Kilpailun puute nosti eläinlääkärien hinnat pilviin, mutta nyt rahastaminen saattaa loppua
Paikoin lähes monopoliasemaan nousseen Evidensian määräävä markkina-asema on heikentänyt kilpailua ja nostanut eläinlääkäripalvelujen hintoja. Monen asiakkaan mitta on tullut täyteen, ja nyt tilanne on vihdoin muuttumassa.
Eläinlääkäripalveluita tarjoavalla jättiketju Evidensialla on enää puolet kuntien yksityisille yrityksille ulkoistamista päivystyksistä. Raisiossa klinikkaa pitävä, Tampereelle laajentuva Papuvet Oy voitti elokuussa Pirkanmaan kunnallisen pieneläinpäivystyksen, joka on ollut Evidensialla vuodesta 2019.
Evidensian ensimmäisen sopimuskauden hinta oli 128 000 euroa vuodessa. Seuraavalle sopimuskaudelle hintalappu kipusi 870 000 euroon eli peräti 580 prosentilla. Jyväskylässä ja Porissa Evidensia kaksinkertaisti hintansa ensimmäisen sopimusjakson jälkeen uudelle kaudelle.
– Kohtuuhintaisuus on tärkeää, ja Papuvet on tuonut uuden toimintamallin kunnalliseen pieneläinpäivystykseen. Siinä voidaan tarjota yrityksenä muutakin kuin sairaalatasoista palvelua, Suomen Eläinlääkäriliiton puheenjohtaja Mikko Turku sanoo.
Papuvet aloittaa Pirkanmaan kunnallisen pieneläinpäivystyksen hoitamisen vuoden 2026 tammikuussa. Klinikka on auki ympäri vuorokauden. Heidän hintansa on 22 920 euroa kuukaudessa eli reilusti edullisempi kuin Evidensian tarjoama 45 850 euroa kuukaudessa.
– Olemme sitoutuneet noudattamaan sopimuksessa annettuja kohtuullisia hintoja. Meillä on lisäksi tarjolla täysin samat palvelut kuin muilla eläinklinikoilla. Teemme vaativia leikkauksia ja laadukasta eläinlääkintää. Tehohoitoa meillä ei ole, Papuvetin toimitusjohtaja Antti Mikkonen avaa.
Jo viime vuonna Papuvet voitti Evidensialta Varsinais-Suomen hankintakilpailutuksen. Tällä hetkellä Papuvet hoitaa sitä toistaiseksi, sillä Evidensia riitautti päätöksen ja vei sen markkinaoikeuteen.
– Markkinaoikeus päätyi ratkaisussaan siihen, että Turun hankintatoimi on rikkonut hankintalakia. Asian käsittely on edelleen kesken ja Turun hankintatoimi on hakenut asiassa valituslupaa korkeammalta oikeusasteelta, Evidensian markkinointi- ja viestintäjohtaja Jari Pulkkinen sanoo.
Kuluttajat ovat huomanneet Evidensian hintojen suhteen saman kuin kunnat. Kun tiedustelin Facebookin Koiran terveys & sairaudet -ryhmässä kokemuksia ketjusta, sain kymmeniä vastauksia. Kokemukset vaihtelevat täydellisen tyytyväisestä totaaliseen pettymykseen, mutta lähes jokainen kritisoi ketjun kalliita hintoja.
”Koiran tähystysarvio Evidensiassa 1 500 euroa. Toinen klinikka teki 800 eurolla.”
”Järkyttävän kallis, mutta taitavia lääkäreitä. Pitää olla itse kartalla, mitä tehdään. Kerran ehdotettiin ct-kuvausta, joka olisi maksanut 1200 euroa. Koira oli ultrattu, joten kieltäydyin.”
”Täytyisi joku tolkku tulla hintoihin. Surullisena katsellut, kun ihmisillä ei ole varaa viedä lemmikkiään lääkäriin.”
”Rahastavat aina kaikesta mahdollisesta, myös turhasta.”
Evidensian markkinointi- ja viestintäjohtaja Jari Pulkkinen ei ole samaa mieltä hinnoittelusta.
– Peruseläinlääkinnän ja ennaltaehkäisevän hoidon osalta olemme kilpailukykyisiä. Tarjoamme myös erikoisosaamista ja -laitteistoa vaativia palveluita, jotka ovat luonnollisesti hinnakkaampia, Pulkkinen toteaa.
Tekemässäni Facebook-kyselyssä Evidensiaa kritisoitiin siitä, että sen klinikoilla ja eläinsairaaloissa tehdään turhia tutkimuksia erityisesti kalliin päivystysajan puitteissa.
Pulkkinen kiistää asian.
– Eläinlääkäri tekee itsenäisesti, eläinlääketieteellisten asioiden pohjalta arvion tutkimuksista ja hoidoista. Ne ja hinnoittelut käydään läpi omistajan kanssa, ja hän päättää millä hoitovaihtoehdolla edetään, Pulkkinen sanoo.
Varsinais-Suomen kunnan pieneläinpäivystystä hoitavan Papuvet Oy:n toimitusjohtaja Antti Mikkonen työskentelee myös eläinlääkärinä helsinkiläisellä pieneläinasemalla. Mikkonen kertoo nähneensä useita Evidensian asiakkaiden laskuja.
– Meille on tullut jatkohoitoon potilaita, joiden omistajat ovat kertoneet maksaneensa erittäin korkeita summia aiemmasta hoidosta Evidensiassa. Asiakkaat ovat kertoneet minulle välttelevänsä Evidensiaa nimenomaan hintojen vuoksi. Heillä ei ole varaa mennä sinne.
Pyysimme hintavertailun vuoksi Evidensiasta ja Papuvetista hinta-arviot mahalaukun kiertymän eli torsioleikkauksesta. Leikkaus voidaan joutua tekemään mahalaukun kiertyessä ympäri isorintaisilla koirilla. Se aiheuttaa hengenvaarallisen tilan, jossa verenkierto vatsaan estyy.
Papuvetissä torsioleikkauksen hinta-arvio arki-iltana on 1700 euroa. Se sisältää poliklinikkamaksun, leikkausvalmistelut, rauhoituksen, koiran mahalaukun letkutuksen, nestehoidon, kipulääkityksen, inhalaatioanestesian, koneellisen ja eläintenhoitajan suorittaman anestesiavalvonnan, laitemaksut, torsioleikkauksen ja siihen kuluvan materiaalin, leikkauksen aikana annettavan lääkityksen, heräämisen valvonnan, kotiin lähtevän lääkityksen sekä koiran kaulurin. Tarvittaessa koiralta otetaan 1–2 röntgenkuvaa 69,95 eurolla.
Evidensiasta annetaan hinta-arvioksi 2553,12 euroa. Se sisältää eläinlääkärikäynnin, diagnoosin ja ensihoidon, poliklinikkamaksun, verikokeet, leikkauksen, lääkkeet, anestesian suunnittelun ja toteutuksen sekä hoitajatyön ja valvonnan ja koiran kaulurin. Hinnassa on mukana vatsaontelon röntgenkuva, jonka hinta arki-iltana on 134,60 euroa.
Papuvetin Mikkonen painottaa, että kyse ei ole vain rahasta. Mikäli voiton tavoittelu väännetään maksimiin ja otetaan potilaasta rahallisesti irti kaikki mitä saadaan, jää paljon hoitovelkaa.
– On vaarana, että osa jättää lemmikkinsä hoitamatta hinnan takia myös tilanteissa, joissa eläinlääkärikäynti olisi eläimen hyvinvoinnin kannalta välttämätön, Mikkonen painottaa.
Kaksi entistä Evidensian työntekijää kertoi minulle nimettömästi, että heitä on painostettu käyttämään tiettyjä tutkimuslaitteita ja ottamaan näytteitä. Evidensian Pulkkinen kuitenkin kiistää painostuksen ja sanoo, että Evidensian liiketoimintajohto ei ole missään vaiheessa ohjeistanut eläinlääkäreitä eläinlääketieteellisissä asioissa.
– Eläinlääkärimme tekevät aina hoitopäätökset itsenäisesti ja päätökset perustuvat eläinlääketieteelliseen arvioon. Evidensian Clinical Board on luonut hoitosuosituksia tutkimusnäytön, kansainvälisten suositusten ja hyvän eläinlääkintätavan pohjalta, Pulkkinen vastaa.
Suomen Eläinlääkäriliiton puheenjohtaja Mikko Turku kertoo, että Eläinlääkäriliitto tapaa säännöllisesti Evidensian johtoa ja keskustelee epäkohdista, joita jäsenistö nostaa esiin. Vastaavia tapaamisia on myös muiden työnantajatahojen, kuten Ruokaviraston, kanssa.
Turku toteaa, että mikään yritys ei saa puuttua eläinlääkärin tekemiin päätöksiin. Hän ei väitä Evidensian näin toimineen.
– Eläinlääkäri on asiantuntija, joka on vastuussa hoidosta ja tutkimuksista. Jokaisen näytteenoton ja tutkimuslaitteiden käytön pitää olla eläinlääketieteellisesti perusteltavissa.
Eläinlääkärin pitää pystyä perustelemaan myös jokainen tehty tutkimus ja hoitotoimenpide lemmikin omistajalle.
Vuoden 2026 alussa voimaan astuva uusi eläinhuolintalaki määrittelee tarkemmin, mitä palveluita kunnan pitää tarjota pieneläinpäivystyksessä kohtuullisella hinnalla.
– Tällä hetkellä ei ole selkeästi määritelty, mitä kohtuullinen hinta tarkoittaa. Jatkossa kunnat pystyvät kilpailuttamaan tarkemmin ja vaatimaan selkeitä hintoja, Eläinlääkäriliiton Turku sanoo.
Tilanne on muuttunut. Monet kunnat pohtivat nyt, järjestävätkö ne pieneläinpäivystyksen itse vai hankkivatko sen yksityiseltä yritykseltä.
– Tilanne on lisäksi palautumassa siihen, että on muitakin kilpailijoita kuin Evidensia tarjoamassa kunnalle pieneläinpäivystystä. Niiden hintalappu on todennäköisesti lähempänä kunnan oman palveluntarjonnan hintaa.
Kilpailu- ja kuluttajaviraston viime vuonna tekemästä selvityksestä ilmeni, että Evidensia hallitsee Suomen pieneläinlääkäripalveluiden markkinoita ylivoimaisen markkina-asemansa turvin. Suurissa kaupungeissa Evidensian markkinaosuus oli selvityksen aikaan Oulua ja Jyväskylää lukuun ottamatta 40–80 prosenttia.
Eläinlääkäriklinikoiden ja eläinsairaaloiden osalta Evidensian johtava markkina-asema on silti heikentynyt.
– Esimerkiksi pääkaupunkiseudulle on noussut parin vuoden aikana uusia eläinsairaaloita. Yksityisistä eläinsairaaloista suurin osa on toki edelleen Evidensian omistamia, Turku kertoo.
Kunnan järjestämien pieneläinpäivystyksien lisäksi on sairaalatasoisia, ympärivuorokautisesti auki olevia klinikoita sekä Viikin eläinsairaala, joka on Helsingin yliopiston ylläpitämä.
Vielä muutama vuosi sitten eläinlääkäriketju Evidensialla oli sopimukset pieneläinpäivystyksen järjestämisestä kaikkien niiden kuntien kanssa, jotka olivat ulkoistaneet sen yksityiselle yritykselle. Toimijat valittiin julkisessa kilpailutuksessa, joihin muita tarjoajia ei kuitenkaan osallistunut, koska päivystyksen toteuttaminen taloudellisesti kannattavasti on vaikeaa.
– Oli aika, jolloin Evidensia voitti kaikkien kuntien hankintakilpailutukset, Eläinlääkäriliiton Turku sanoo.
Johtava markkina-asema johti siihen, että Evidensia pystyi käytännössä määrittämään hinnat ja toimet, joita päivystyksissä tehtiin. Lemmikin omistajat joutuivat hyvin eriarvoiseen asemaan eri puolilla maata.
– Koettiin, että olisi tärkeää turvata pieneläinten päivystyshoidossa mahdollisuus myös jatkuvaan seurantaan. Kuviteltiin, että eläinsairaalassa voidaan hoitaa päivystystä samalla tasolla, millä kunnat sitä tarjosivat ja ehkä jopa halvemmalla, Turku kertoo.
Hän jatkaa, että kunnat eivät halunneet tai osanneet ohjeistaa hankintakilpailutuksen voittajaa eli Evidensiaa riittävästi siitä, millä hinnalla ja mitä palveluita kuntalaiset saavat.
– Kuntien päättäjät eivät tienneet tarkasti, mitä he kilpailutuksella halusivat eivätkä mitä sillä saivat. Sekä hinnat että kuntien kustannukset karkasivat täysin käsistä.
Tilanteesta kärsivät erityisesti lemmikit ja lemmikkien omistajat, mutta myös kunnat eli veronmaksajat, joiden pussista osa kunnallisesta pieneläinlääkäripäivystyksestä rahoitetaan.
– Se meni siihen, että unohdettiin asiakkaat, jotka halusivat päivystyksessä vain perushoidot ja mennä tarvittaessa laajempiin tutkimuksiin ja hoitoihin vasta arkena, Turku toteaa.
Hän jatkaa, että tehdyistä virheistä voi oppia. Nykyään hankintasopimukset tehdään tarkemmin ja myös hinnat sovitaan etukäteen.
– Mentiin aika kovaa metsään, mutta ei kannata murehtia, kuinka kaukana käytiin, vaan suunnata takaisin tielle ja ottaa opiksi.
07.10.2025 Artikkeli Suomen Kennelliiton sivuilta
Koiran hankinta on suuri päätös. Nelijalkainen ystävä tulee olemaan perheenjäsenesi parhaimmillaan yli viisitoista vuotta. Siksi on erittäin tärkeää, että koira hankitaan huolellisesti ja harkiten. On niin koiran kuin omistajankin etu, että oikea koira pääsee oikeaan kotiin.
Tärkeää on punnita esimerkiksi, mitkä ovat omat valmiutesi omistaa koira ja ottaa selvää, mistä koira kannattaa hankkia.
Haluan ostaa koiran! – mutta harkitse ensin
Koira ei voi valita omistajaansa, mutta ihminen voi valita koiran – ja päättää myös sen, hankkiiko hän koiraa ylipäätään. Harkitse tarkkaan sopiiko koira tämänhetkiseen ja myös tulevaan elämäntilanteeseesi.
Koira on omistajalleen suuri ilo, mutta koiran omistaminen tuo myös vastuuta ja velvollisuutta jokaiselle päivälle.
Koiran omistajalta on löydyttävä muun muassa:
- aikaa – koira tarvitsee sitä joka päivä
- halua ja kykyä kouluttaa koira
- intoa ja kuntoa lenkkeilyttää ja harrastaa
- rahaa – koiran ostoon, ruokiin, tarvikkeisiin ja eläinlääkärikuluihin
Jos epäilet löytyykö sinulta näitä kaikkia nyt ja tulevina vuosina, harkitse vakavasti kannattaisiko kuitenkin lykätä ostopäätöstä myöhemmäksi. Odotellessa ehdit hankkia lisää tietoa päätöksesi tueksi.
Aina ei myöskään tarvitse ostaa omaa koiraa. Voit tarjoutua ulkoilutus-, hoito- ja koulutusavuksi lähipiirisi koiranomistajille. Samalla pääset kokeilemaan, miltä koiran omistaminen tuntuisi käytännössä.
Tiedä mitä hankit – rekisteröity rotukoira on turvallinen valinta
Millainen koira sopii lapsiperheeseen? Millainen koira sopii kerrostaloon? Millainen koira sopii minulle? Näitä kysymyksiä koiran ostamista harkitsevat pallottelevat.
Mitä enemmän tiedät koirasta etukäteen, sitä varmemmin onnistut löytämään juuri sinulle sopivan koiran.
Valitse sinulle parhaiten sopiva rotu
Koirarotuja on yli 300 erilaista. On esimerkiksi aktiivisia, rauhallisia, pieniä, suuria, kovaluonteisia, lempeitä, metsästysviettisiä, vahtimiseen taipuvaisia – ominaisuuksien määrä on valtava. Koirarodut ovat syntyneet siksi, että tiettyihin tehtäviin on tarvittu tietyillä ominaisuuksilla varustettuja koiria.
Sama idea palvelee myös nykypäivän koiranostajaa: Sinulla on parhaat edellytykset saada odotusten mukainen koira, kun tutustut rodun alkuperäiseen käyttötarkoitukseen. Huomioi rodun aktiivisuus, luonne ja muut ominaisuudet, ja valitse realististen odotusten pohjalta juuri sinulle sopiva rotu.
Voit tutustua koirarotuihin Kennelliiton hankikoira.fi-sivustolla, koirakirjojen avulla, rotujärjestöjen ja rotuyhdistysten sivuilla tai vaikkapa koiranäyttelyissä. Hanki tietoa ja jututa rotua tuntevia. Keskity aina luotettaviin lähteisiin.
Kennelliittoon rekisteröidyn koiran taustat voi tutkia
Hanki sellainen koira, joka on rekisteröity Kennelliiton koirarekisteriin ja jonka kasvattaja on allekirjoittanut Kennelliiton kasvattajasitoumuksen – kysy näitä heti alkuun, kun olet yhteydessä kasvattajaan. Nämä ovat tärkeitä asioita, koska Kennelliittoon rekisteröidyn koiran taustoihin pääset tutustumaan parhaimmillaan useiden sukupolvien päähän.
Kennelliittoon rekisteröidyistä koirista on tallennettu valtavasti tietoa Kennelliiton kaikille avoimeen KoiraNet-jalostustietojärjestelmään. Sieltä löytyvät rekisteröityjen koirien terveystutkimustulokset, näyttely- ja koesuoritukset ja paljon muuta monessa sukupolvessa. Tiedot auttavat sinua selvittämään millaisesta pentueesta olet koiraa ostamassa.
Vastuullinen kasvattaja rekisteröi koiransa lain mukaisesti myös Ruokaviraston rekisteriin, joka on viranomaisrekisteri. Se ei kuitenkaan palvele koiranomistajaa samalla tavalla tietolähteenä, kuin Kennelliiton koirarekisteri.
Hyvä kasvattaja on kullan arvoinen
Hanki aina koira vain luotettavalta ja osaavalta kasvattajalta. Hyvältä kasvattajalta on parhaat mahdollisuudet saada terve, terveluonteinen ja oikein hoidettu pentu. Hyvä kasvattaja on kiinnostunut siitä, että jokainen pentu pääsee hyvään kotiin, ja että kukin ostaja saa juuri itselleen sopivimman pennun.
Hyvä kasvattaja on myös tärkeä tietopankki ja apu pennunostajalle. Hän tuntee rodun, ymmärtää sen kasvuun liittyvät vaiheet ja osaa neuvoa esimerkiksi ruokinnassa ja muissa käytännön asioissa.
Miten löydän hyvän kasvattajan?
Kun olet valinnut itsellesi sopivimman rodun, ole yhteydessä sen rotujärjestöön tai rotuyhdistykseen, yhteystiedot löydät täältä. Heidän verkkosivuiltaan tai yhteyshenkilöiltään löydät tietoa rodun kasvattajista ja tarjolla olevista pentueista.
Kennelliiton alaiset kasvattajat ovat allekirjoittaneet Kennelliiton kasvattajasitoumuksen, joka tavoitteena on ohjata parhaaseen mahdolliseen kasvatustyöhön ja terveisiin, hyväluonteisiin ja pitkäikäisiin koiriin. Suosi siis Kennelliiton alaisia kasvattajia.
Ole yhteydessä kasvattajaan, keskustele ja kysele. Käy tutustumassa pentueeseen ja ole valppaana. Luota vaistoosi. Jos missään vaiheessa sinusta alkaa tuntua, että kasvattajassa tai pentueen oloissa on jotain epäilyttävää, jätä ostaminen tekemättä. Epäilyttäviltä henkilöiltä ei koskaan tule ostaa koiraa.
Näin toimit kasvattajan kanssa
Hyvä yhteistyö kasvattajan kanssa on kullanarvoista. Häneltä saat paljon tietoa ja vinkkejä, ja hän auttaa sinua valitsemaan juuri sinulle sopivimman pennun.
Kun olet yhteydessä kasvattajaan, kysele rodusta, pennuista ja kasvattajan odotuksista. Hyvä kasvattaja kertoo ja neuvoo mielellään. Älä hämmästy, jos kasvattaja kyselee myös sinulta koirapitoon liittyvistä suunnitelmistasi. Hänen kuuluukin olla kiinnostunut siitä, minkälaiseen kotiin pentu on menossa. Hyvä kasvattaja kertoo myös, jos rotu tai yksittäinen pentu ei ole sinulle oikea.
Hyvä kasvattaja huolehtii, että pennun vanhemmille on tehty asialliset terveystutkimukset, eikä salaa koiriensa vikoja tai sairauksia, vaan kertoo avoimesti mahdollisista terveysriskeistä.
Sovi kasvattajan kanssa tutustumiskäynnistä. On tärkeää, että voit käydä katsomassa pentuja niiden kasvuympäristössä ja näet myös pentueen emon. Tällöin voit varmistua, että emällä ja pennuilla on asianmukaiset olot sekä tarkkailla, suhtautuvatko emo ja mahdolliset muut koirat luottavaisesti kasvattajaan ja muihin ihmisiin.
Suomessa koiria kasvatetaan yleensä pienimuotoisesti, ei suurissa ”kenneleissä” vaan kunkin kasvattajan kotona. Kun menet kasvattajalle, menet vieraaksi hänen kotiinsa. Kunnioita siis hänen aikaansa ja kotirauhaansa. Noudata sovittuja aikatauluja ja tee vierailukäynti korkeintaan muutaman hengen voimin. Liian tiheät vierailut ja suuri ihmismäärä häiritsevät myös pentuja.
Hyvä koiranostaja kunnioittaa kasvattajaa, ja toisinpäin. Yhteistyöllä varmistatte parhaat mahdolliset lähtökohdat sinun ja koirasi yhteiselle taipaleelle.
”Koiranpentuja halvalla” ja ”Halpa koira” – varo näitä!
Kaikki koiranmyyjät eivät ole liikkeellä hyvin aikein. Suomessakin on paljastunut pentutehtailua ja ulkomailta massoittain koiria huonoista oloista tuovia trokareita. Älä koskaan osta pentua hämäristä olosuhteista!
Älä osta koiraa myöskään säälistä, sillä ostamalla koiran hämäräperäiseltä taholta, tuet hänen toimintaansa ja kärsimys jatkuu seuraaville ja seuraaville koirille. Katkaise kierre ja jätä ostaminen sikseen. Tarvittaessa ilmoita viranomaisille.
”Koiranpentuja halvalla” -tyyppiset myynti-ilmoitukset ovat aina epäilyttäviä, varo niitä. Pentueen kasvattamisella on kulunsa, kuten astutusmaksu, eläinlääkärin tutkimukset, laadukas ruokinta ja madotukset. Halvalla myyvä on tuskin panostanut pentuihin paljoa, mikä todennäköisesti kostautuu myöhemmin.
Koiran hankintakulut ovat vain pieni osa siitä summasta, joka koiraan kuluu sen elämän aikana. Jos rahasi eivät tahdo riittää luotettavalta kasvattajalta ostettavaan pentuun, on kyseenalaista riittävätkö rahasi jatkossakaan koiranpitoon. Myös ruokaan, tarvikkeisiin ja eläinlääkärikuluihin on löydyttävä rahaa.
Täältä löydät lisää tietoa koiran hankinnasta
Hanki mahdollisimman paljon tietoa luotettavista lähteistä, ennen kuin ostat koiran. Kennelliitto on tuottanut paljon materiaalia koiranostajan avuksi. Tutustu esimerkiksi näihin:
Hankikoira.fi – rotuesittelyt, paljon tietoa ja pentulista
Kennelliiton podcastit – tietoa koiran hankinnasta ja omistamisesta
Digitassu – Kennelliiton ilmaiset verkkokurssit pennunostajille
Rotujärjestöjen ja rotukerhojen yhteystiedot
Silmätarkastuslausunnot voidaan nyt tallentaa sähköisesti
Kennelliitto on avannut syyskuussa sähköisen tallennusjärjestelmän koirien virallisia silmätarkastuksia tekevien eläinlääkäreiden käyttöön. Uudistus nopeuttaa merkittävästi silmätarkastustulosten tallentumista Kennelliiton Jalostustietojärjestelmään ja Omakoira-palveluun.
Käytännössä lausunnon tallennus tapahtuu ECVO:n eli eurooppalaisen silmätarkastuseläinlääkäreiden organisaation sähköisellä alustalla, josta on rakennettu sujuvat siirtymät mahdollistava rajapinta Kennelliiton järjestelmiin. Sähköisesti tallennetut lausunnot siirtyvät rajapinnan kautta automaattisesti sekä Omakoiraan että Jalostustietojärjestelmään reilun vuorokauden kuluttua siitä, kun eläinlääkäri on kirjannut tuloksen.
Eläinlääkärit voivat vielä siirtymäaikana käyttää tulosten tallentamiseen joko sähköistä järjestelmää tai paperilomaketta. Kokonaan sähköiseen tallennusjärjestelmään siirrytään silmälausuntojen osalta vuoden 2026 alusta lähtien.
Silmä- ja muilla terveystarkastuksilla edistetään koirarotujen terveyttä
Kennelliiton rakentama ja ylläpitämä Jalostustietojärjestelmä sisältää arvokasta tietoa koirista ja niiden terveystutkimustuloksista.
Kennelliiton koirarekisteriin kuuluville koirille tehdään vuosittain yli 90 000 sellaista terveystutkimusta, joilla kartoitetaan koirien perinnöllisiä sairauksia ja pyritään estämään niiden siirtyminen eteenpäin seuraaville sukupolville. Eniten tehdään silmätutkimuksia, yli 20 000 vuosittain. Ne kuuluvat hyvin monen rodun perinnöllisten sairauksien vastustamisohjelmaan (PEVISA).
Suomi kuuluu kansainvälisesti huippuluokkaan koirien terveystutkimusten alalla. Missään muussa maassa ei ole tarjolla koiranjalostuksen tueksi niin kattavaa ja pitkäaikaista tietopankkia koirien terveydestä kuin Suomen Kennelliiton koirarekisterissä. Rekisterin julkinen osa, eli Jalostustietojärjestelmä, on kaikkien koiranjalostuksesta, pennunostamisesta ja koirien terveydestä kiinnostuneiden vapaassa käytössä verkossa.
PAWSPA – Lemmikkien itsepalvelupesula Tampereella
JOKO OLET TUTUSTUNUT ? Koodilla BABYDOLLS saat -15 % alennuksen itsepalvelupesula palvelusta.
PawSpa on Tampereella toimiva lemmikkien itsepalvelupesula. Nyt voit lopettaa kylpyhuoneessa kyykistelyn ja ulkoistaa irtokarvan ja vesiroiskeet kodistasi meille!
Sijaitsemme Tampereen Sarankulmassa, osoitteessa Toivionkatu 5.
Isokokoinen koira hyökkäsi kolmen lapsen kimppuun Oulussa – puri kahta
Koira hyökkäsi lasten kimppuun kahtena eri päivänä viime viikolla Oulun Kaukovainiolla. Poliisi selvittää nyt tapauksia ja pohtii koiran kohtaloa.
Oulussa poliisi tutkii kahta erillistä tapausta, jossa sama isokokoinen koira hyökkäsi lasten kimppuun Kaukovainion asuinalueella.
Ensimmäinen tilanne sattui viime viikon tiistaina, kun koira kävi kiinni lapsen hihaan Kaukovainion ostoskeskuksella.
Lapsen hiha repesi, mutta lapsi selvisi suuremmitta vammoitta, kertoo Oulun poliisin viestintäpäällikkö Tero Väyrynen.
– Lapselle tuli mahdollisesti mustelma, hän sanoo.
Myöhemmin viime perjantai-iltana koira puri kahta lasta toisaalla Kaukovainion asuinalueella.
Väyrysen mukaan toinen lapsista on yläkouluikäinen ja toinen alle kouluikäinen.
Lapset saivat tilanteessa lääkärihoitoa vaativia vammoja ja paikalle hälytettiin ambulanssi, joka kuljetti lapset tarkastettavaksi.
Väyrysen mukaan poliisilla ei tällä hetkellä ole tarkempaa tietoa vammojen laadusta.
Tapahtumapaikalla kävi perjantaina myös poliisipartio, joka kohtasi henkilön, joka kertoi koiran olleen hänellä hoidossa ennen karkaamista.
Poliisin ”vanhoja tuttuja”
Koiran hoitaja sekä varsinainen omistaja ovat Väyrysen mukaan poliisille entuudestaan tuttuja. Poliisi pyrkii nyt tarkemmin selvittämään muun muassa koiran omistussuhdetta.
– Joskus tällaiset omistussuhteetkin voivat olla vähän sekavia. Voi olla epäselvyyttä siitä, miten asiat ovat menneet, Väyrynen sanoo.
Poliisi epäilee tällä hetkellä koiran hoitajaa rikoksista. Tapauksia tutkitaan kahtena eläimen vartioimatta jättämisenä sekä jälkimmäistä tapausta lisäksi kahtena törkeänä vammantuottamuksena.
Poliisilla ei ole toistaiseksi tietoa siitä, miksi koira kävi lasten kimppuun.
– Lähtökohtaisestihan koira ei ole syntyjään ilkeä tai paha. Yleensä se tahtoo mennä niin, että eläintä on kohdeltu huonosti tai sen koulutuksessa on mennyt jotain vikaa, jos se puree ihmisiä tällä tavalla.
Koiran kohtalosta ei ole tällä hetkellä tietoa. Poliisin saaman tiedon mukaan eläin on palautettu viralliselle omistajalleen.
– Ensin selvitetään, onko omistaja tehnyt koiran suhteen ratkaisuja.
Poliisi ei ole kommentoinut koiran rotua julkisuuteen.
Snellman rakentaa uuden eläinruokatehtaan Pedersöreen
Rakennusprojekti käynnistyy heinäkuun alussa ja uuden tehtaan odotetaan olevan valmis jo toukokuun lopussa 2026. Investoinnin arvo on noin 17 miljoonaa euroa.
Pietarsaarelainen ruokatalo Snellman on tehnyt virallisen investointipäätöksen MUSH-eläinruokatehtaan rakentamisesta Pedersöreen, Pohjanmaalle.
Investoinnin arvo on noin 17 miljoonaa euroa.
Eläinruoka-liiketoiminnan johtaja Magnus Pettersson kertoo, että uuden tuotantolaitoksen rakentaminen on yhtiölle tärkeä askel.
– Olen erittäin tyytyväinen, että pääsemme aloittamaan uuden tuotantolaitoksen rakentamisen jo lähiaikoina. Meillä on todellinen tarve modernille tuotantolaitokselle, jotta voimme vastata kasvaneeseen kysyntään ja laajentaa tarjontaamme, Pettersson toteaa.
Petterssonin mukaan investointi on konsernille mittava, ja samalla se mahdollistaa uuden standardin luomisen energiatehokkaan ja nykyaikaisen tuotantolaitoksen rakentamisessa.
Snellmanin Eläinruoka-liiketoiminta on viime vuosina kasvanut nopeasti. Uusi tuotantolaitos vastaa kasvavaan kysyntään ja mahdollistaa laajemman valikoiman MUSH-raakaruokia lemmikeille.
MUSH-tuotteiden valmistuksessa käytetään Snellmanin Lihanjalostuksen tuotannon sivuvirtoja, jolloin hävikkiä voidaan vähentää ja kaikki mahdollinen materiaali otetaan hyötykäyttöön.
Rakentaminen alkaa heinäkuun alkupuolella ja tehtaan arvioidaan valmistuvan toukokuun lopussa 2026.
Yhtiö valmistaa eläinruokia MUSH-tuotemerkin alla. Eläinten ruuan valmistus alkoi vuonna 2011.
Tällä hetkellä Snellman on Pohjoismaiden suurin koirien ja kissojen raakaruuan valmistaja. Se toimii alalla myös Ruotsissa ja Norjassa.
Koira puri aasia Lahdessa
Toiminnanjohtaja Petra Kerkkä patistelee koiranulkoiluttajia vastuullisempaan ajatteluun ja käytökseen.
Koira puri eläinpihassa aitauksessa ollutta aasia viime lauantaina Lahdessa.
Tapaus sattui Yli-Marolan kotieläipihalla iltapäivällä, kun ulkoiluttajan kanssa hihnassa liikkunut koira kävi kiinni aasin turpaan.
Aasi oli aitauksessa, jossa on muun muassa turvaverkko ja narut suojavyöhykkeestä muistuttamassa. Aidassa on varoituskylttejä.
– Tilanne on käynyt nopeasti. Tässä on ollut se, että tietyt rodut lukitsevat leukaluut puremassa ja niitä on vaikea saada pois, sanoo eläinpihaa pyörittävän Lahden 4H-yhdistyksen toiminnanjohtaja Petra Kerkkä.
Kotieläinpiha teki asiasta tuoreeltaan rikosilmoituksen.
Kerkkä kertoo, että heinäkuussa 10 vuotta täyttävä Helmi-aasi on syntynyt aitaukseen, jonka se kokee kodikseen.
Tämä on toinen kerta, kun Helmi joutuu koiran puremaksi. Vuonna 2021 koira oli vapaana ja pääsi aitaukseen, minkä jälkeen aitauksen suojausta Kerkän mukaan parannettiin.
Aasi toipuu lääkityksen voimin
Helmi-aasi oli maanantaina omassa aitauksessa ja liikkui sekä söi nurmea normaalin näköisesti. Sen turpa on tikattu, ja sillä on vielä kipu- ja antibiottilääkitys päällä.
Toiminnanjohtaja Petra Kerkkä on tavannut jo koiranomistajan.
– Hän tuli eilen rehdisti juttelemaan.
Kerkkä korostaa, että asuinalueen lähellä ja kevyen liikenteen väylän vieressä sijaitseva aitaus saa yleensä olla aivan rauhassa.
– Tämä on hyvä paikka koiranomistajille opettaa koiraansa kulkemaan kontrollissa paikan ohi, jossa on häiriötekijöitä.
Aasin aitauksessa on myös varoituskyltti siitä, että aasikin voi purra.
Ihmisellä on vastuu koirastaan
Kotieläinpihan toiminnassa mukana oleva eläinlääkäri Heikki Sirkkola muistuttaa, ettei aitauksen lähelle kannata päästää koiraa.
– Ihmiset haluavat, että heidän koiransa tottuu eläimiin. Toinen puoli on, että se toinen eläin ei halua, että siihen tutustutaan.
Sirkkola kuvailee Yli-Marolan tapausta niin, että koira on petoeläin ja aitauksessa oleva aasi saaliseläin.
– Koiranomistajalla on oltava aina koira hallinnassa. Se on ihmisen vastuulla.
Koirilta poistettiin hampaita ilman puudutusta ja pätevyyttä helsinkiläisessä yrityksessä, epäilee poliisi
Poliisin mukaan koirien omistajat järkyttyivät operaatioista, joissa heidän lemmikkinsä huusivat kivusta.
Koirien hammaskiveä poistaneessa yrityksessä on revitty koirilta hampaita ilman puudutusta ja pätevyyttä, epäilee poliisi.
Helsingin poliisilaitos on tutkinut kahta tapausta, joissa koirat ovat joutuneet kärsimään laittomasta hampaan poistosta.
Lain mukaan koiran hampaita saa poistaa vain eläinlääkäri, ja operaatio on tehtävä puudutuksessa tai nukutuksessa.
Kyseisessä yrityksessä työskentelevä epäilty ei ole eläinlääkäri. Poliisi ei kerro hänen ammattinimikettään tarkemmin.
Työntekijää epäillään luvattomasta eläinlääkäriammatin harjoittamisesta ja eläinsuojelurikoksesta. Hampaiden poisto ilman puudutusta on aiheuttanut koirille merkittävää kipua.
Poliisin mukaan hampaiden poistoa oli ehdotettu asiakkaille koirien hammaskiven poiston yhteydessä. Asiakkaat olivat hyväksyneet hampaiden poiston. He eivät tienneet, että se tehtäisiin epäammattimaisesti.
Tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Juha-Matti Suominen kertoo, että eläinten omistajat tekivät rikosilmoitukset huomattuaan lemmikkiensä kärsineen operaatiossa.
He olivat luottaneet siihen, että työntekijä tietää, mitä on tekemässä.
– Koiran omistajat eivät tienneet, että lemmikille aiheutuisi kipua, josta se huutaa tuskissaan. Ei kukaan halua sellaista.
Suomisen mukaan epäilty kiistää poistaneensa koirilta hampaita. Asia on siirretty syyttäjälle syyteharkintaan.
Koira tunnistaa, kuka perheenjäsenistä puhuu
Lemmikkitutkimus
Koira erottaa perheenjäsenten äänet, unkarilaistutkijat havaitsivat.
Koira erottaa yhtä tuttujen ihmisten äänet toisistaan. Kuva: Eriika Ahopelto / Aamulehti
Tottahan koira tunnistaa isäntänsä äänen, oletettiin jo yli sadan vuoden takaisessa mainoskuvassa, jossa karvakuono kuunteli gramofonilevyltä omistajaansa. Tähän mennessä oli kuitenkin osoitettu vain se, että koira osaa jakaa äänet tuttuihin ja vieraisiin.
Vasta nyt on varmistunut, että myös yhtä tutut ihmiset erottuvat toisistaan.
Unkarilaiset tutkijat selvittivät asiaa 31 monenrotuisella koiralla. Kunkin mukana oli kolme ihmistä: kaikki koiralle yhtä tuttuja perheenjäseniä. Jokaiselta heistä äänitettiin sama repliikki, jossa sanottiin koiran nimi ja kutsuttiin sitä tyyliin ”Luna, tule tänne!”
Koetilanteissa perheenjäsenet istuivat samassa huoneessa rinnakkain. Kun koira oli tuotu huoneeseen, yhden äänite soitettiin kaiuttimista. Tutkijat tarkkailivat, ketä karvaturri katsoi ja kenen luokse se meni. Keskimäärin koirat valitsivat oikean henkilön selvästi useammin kuin väärän.
Myös hevosen tiedetään erottavan ihmisyksilöitä äänestä. Ehkä taustalla on samankaltainen kesytyshistoria, tutkijat pohtivat Animal Behaviour -lehdessä. Niin hevosen kuin koiran piti jo muinoin osata reagoida ihmisääniin.
Julkaistu Tiede Luonnossa 2/2025.
Finnair hukkasi Enni Korpelan koiran: ”Räjähdin itkuun”
Lentäminen|Kyseessä oli Noel-koiran ensimmäinen lentomatka. Korpelan mukaan Finnair hyvitti virheen nopeasti.
Enni Korpela ja Noel-koira asuvat Sveitsissä, mutta viettävät kesän Suomessa. Kuva: Enni Korpela
Finnair hukkasi Enni Korpelan seitsemän kuukauden ikäisen Noel-koiran Helsinki-Vantaan lentokentällä toukokuussa.
Koira oli matkalla Genevestä Suomeen ja joutui odottamaan noutoa lähes kaksi tuntia lennon laskeutumisen jälkeen.Näytä lisää
Seitsemän kuukautta vanha Noel-koira oli toukokuun alussa jännittävän tilanteen edessä, kun se matkusti ensimmäistä kertaa lentokoneella Sveitsin Genevestä Helsinki-Vantaalle.
Cockerspanielin jännitys ei helpottanut edes lentokoneen laskeuduttua, sillä sen omistaja Enni Korpela joutui odottamaan lemmikkinsä saapumista matkatavara-aulaan lähes kaksi tuntia.
Korpela asuu miesystävänsä kanssa Sveitsissä mutta oli lentänyt kesän viettoon Suomeen Finnairin lennolla. Noel matkusti Suomeen lentokoneen ruumassa.
Sveitsin päässä koiran kanssa matkustaminen sujui hyvin, kertoo Korpela.
”Tuntui siltä, että meistä ja koirasta välitetään, ja kaikki menee niin kuin pitääkin”, hän kuvailee.
Ongelmat alkoivat lennon laskeuduttua Helsinki-Vantaalle. Lentokoneelta terminaaliin oli bussikuljetus, joka lähti liikkeelle ennen kuin koira oli siirretty pois koneesta.
Korpela oli laittanut koiransa häkkiin Airtagin, jonka avulla hän pystyi seuraamaan lemmikkinsä sijaintia. Sen mukaan Noel oli tuotu matkatavara-aulan lähistölle pian laskeutumisen jälkeen.
Koiran nouto Helsinki-Vantaalla tapahtuu siten, että koira tuodaan huoneeseen, johon syttyy valo, kun siellä on koira. Tällöin omistaja voi käydä katsomassa, onko kyseessä oma lemmikki.
Kun laskeutumisesta oli kulunut tunti, piti Korpelan miesystävän lähteä lentokentältä autokauppojen takia. Valon syttyessä Korpela kävi aina katsomassa, joko kyseessä olisi Noel, mutta koiraa ei näkynyt.
Muut koiranomistajat olivat saaneet lemmikkinsä noin kymmenessä minuutissa, kertoo Korpela.
Tunnin kuluttua laskeutumisesta koiran sijainti muuttui.
”Airtagin lokaatio muuttui non-Schengen-alueelle portin 53 kohdalle. Alkoi jännittää, että lastataanko sitä [koiraa] johonkin toiseen lentokoneeseen tai että käykö jotain.”
Enni Korpela hankki Noel-koiran joulukuussa. Kuva: Enni Korpela
Korpela kertoo, että matkatavara-aulan työntekijä jutteli hänelle koko ajan ja oli auttavainen. Hän piti Korpelan ajan tasalla, mutta kehotti odottamaan.
Puolentoista tunnin kohdalla työntekijällä loppui vuoro. Korpela meni jälleen huoneeseen katsomaan, olisiko vuorossa vihdoin oma koira, mutta ei vieläkään.
”Siinä vaiheessa räjähdin taas itkuun ja alkoi oikeasti ahdistaa.”
Vuoroon tullut uusi työntekijä otti asian tosissaan ja herkistyi itsekin tilanteessa.
”Hän sanoi, että nyt tämä loppuu, että nyt otetaan asia käsittelyyn. En tiedä, kenelle hän sitten soitti, mutta hän sanoi, että etsikää tämä koira.”
Sen jälkeen asiat alkoivat edetä. Noel-koira pääsi omistajansa luokse lopulta noin kaksi tuntia lennon laskeutumisen jälkeen.
Koira oli Korpelan mukaan hiljainen, peloissaan ja ihmeissään.
”Sain ottaa sen siinä huoneessa syliin ja virkailija sanoi, että nyt vaan hali sitä, anna sille vähän pusuja ja nameja.”
Korpela teki tapauksesta valituksen Finnairille, joka hyvitti hänelle kuljetuksen hinnan eli 120 euroa. Lisäksi hän sai 80 euron lentolahjakortin.
Yhtiö kertoi Korpelalle selvittävänsä tilannetta sisäisesti. Korpela kiittelee matkatavara-aulan avuliasta työntekijää, joka otti homman haltuun.
Hän sai kuulla, että lentokonetta purettaessa koira oli laitettu eri kuormaan kuin matkalaukut, koska kuorma oli ollut jo täynnä.
”Sitten he olivat unohtaneet, että koira on siellä kyydissä. He olivat vieneet tyhjäksi luulemansa kärryn varastoon, jossa he säilyttävät matkatavarakärryjä.”
Airtagin mukaan koira ehti olla hallissa noin tunnin ajan, Korpela sanoo. Hän epäilee, ettei koiran häkki ollut näkyvillä, sillä sen päällä saattoi olla pressu.
Korpela kuvailee tilannetta traumaattiseksi ja jännittää nyt, miten koira pääsee kesän jälkeen takaisin Sveitsiin. Hän kertoi tapauksesta aiemmin myös omalla Tiktok-tilillään.
Viestintäpäällikkö Jenni Kiiski Finnairilta vahvistaa sähköpostitse, että yhtiön asiakas on joutunut odottamaan koiransa luovutusta tavallista pidempään saapuessaan Helsinki-Vantaalle samana päivänä, jona Korpela matkusti Suomeen.
Finnairin mukaan lemmikkien odotusaika on normaalisti sama kuin matkalaukuilla.
Yhtiö kertoo huomioivansa eläinten hyvinvoinnin siten, että ne kuormataan lentokoneeseen viimeisenä ja puretaan ensimmäisenä.
Korpelan tapauksessa koira sijoitettiin väärään paikkaan lentoasemalla, mikä viivästytti sen luovutusta. Finnairin mukaan tilanteeseen vaikuttivat myös päivän kiireisyys ja edellisen päivän työtaistelutoimien aiheuttamat häiriöt.
Finnair pahoittelee tapausta ja kertoo selvittävänsä tapahtumien kulkua tarkemmin sen maapalvelukumppanin kanssa varmistaakseen, ettei vastaavaa tapahdu jatkossa.
Somesta tuttu eläinlääkäri kertoo lemmikkien lopettamisen vaikeudesta: “Ei saa muuttua sellaiseksi, että ei tunnu miltään”
Julkaistu 09.05.2025 06:29
fanni.parma@mtv.fi
Harvalla on yhtä monipuolinen työ kuin eläinlääkärillä. Hoitopöydälle voi tulla niin silmätulehdusta poteva marsu kuin hammassärystä kärsivä kissa. Joskus järvestä täytyy pelastaa sairas lehmä.
Monen eläinrakkaan ihmisen lapsuuden haaveammatti on opiskella aikuisena eläinlääkäriksi. Toiset saattavat kuitenkin pohtia, riittääkö työssä pärjäämisessä se, että on eläinrakas, vai pitäisikö mieluummin osata etäännyttää ja kylmettää itsensä eläinlääkärin työssä pärjätäkseen.
– Jos on riittävän eläinrakas, niin se varmasti riittää, eläinlääkäri Teppo Heinola toteaa Huomenta Suomen haastattelussa.
Eläinten lisäksi eläinlääkärin täytyy myös osata käsitellä lemmikinomistajia. Ihmisläheisyys on siis eläinlääkärin ammatissa ehdoton valttikortti.
– Omistaja on kuitenkin sen lemmikin tai tuotantoeläimen ensimmäinen puolestapuhuja. Muutenkin he huolehtivat siitä keskustelusta. Eli ihmistä pitää osata lukea ihan yhtä lailla kuin eläintä, Heinola kertoo.
Heinola on perustanut vuonna 2015 Facebook-ryhmän, jonne hän kirjoittaa viikoittain mietteitään työstään ja ajankohtaisista aiheista.
Nyt kirjoitusten pohjalta on koottu kirja, Elänlääkärin elämää (Tammi 2025), jossa kerrotaan Heinolan monipuolisesta työstä.
Eläinlääkärin työn nurja puoli
Yksi lemmikinomistajan vaikeimpia päätöksiä on lemmikin poisnukuttaminen. Se vaatii myös eläinlääkäriltä kylmäpäisyyttä.
– Joka kerta siihen pitää suhtautua samalla vakavuudella, Heinola toteaa.
Lemmikin lopetus on yleensä lemmikinomistajalle vaikein mahdollinen päätös.
– Lähes poikkeuksetta tilanne on sellainen, että se on vapautus myös sille lemmikille, Heinola kertoo.
Hän kertoo tilanteen koskettavan joka kerta, kun eläinlääkärin vastaanotolle saapuu lemmikki, jonka on aika vaipua ikiuneen.
– Lemmikin lopettaminen ei ikinä saa muuttua sellaiseksi, että se ei tunnu miltään, hän muistuttaa.
Eläinlääkärin työtä on luonnehdittu stressaavaksi ja henkisesti kuormittavaksi. Heinola osaa pitkän uransa ansiosta kertoa, mistä mielikuva voi tulla.
– Se pitää ymmärtää, että nykyään lemmikkieläinten arvo on tullut omistajille entistä suuremmaksi. Siksi siihen kuuluu voimakkaita tunteita, hän arvioi.
Työssä on siis hyvin mahdollista, että joskus tunteiden vallassa oleva lemmikinomistaja purkaa pahaa oloaan eläinlääkäriin.
Hän ei kuitenkaan koe, että ihmisten suhde lemmikkeihin olisi muuttunut liian tärkeäksi.
– Kun tehdään, niin aina on riski, että tapahtuu joku vahinko tai virhe, Heinola muistuttaa.
Tärkeää on kuitenkin muistaa, että loppupeleissä sekä lemmikinomistajilla ja eläinlääkäreillä on yhteinen päämäärä.
– Tehtävämme on huolehtia, että lemmikeillä on mahdollisimman mukavaa, hän summaa.
26.1.2025